Puhun päivittäin yritysten omistajien kanssa, joista tuntuu kuin he seisoisivat rautatieasemalla katsomassa, kuinka ”AI Express” kiitää heidän ohitseen 300 kilometrin tuntinopeudella. He tuntevat jääneensä jälkeen, ovat hämmentyneitä ja – jos he ovat rehellisiä – hieman pelokkaita siitä, että heidän kilpailijansa ovat jo laatineet menestyksekkään pk-yrityksen tekoälystrategian, jota he itse eivät ole vielä edes alkaneet luonnostella.
Jos tämä kuulostaa tutulta, haluan tarjota hetken selkeyttä: ette ole niin pahasti jäljessä kuin markkinapuheet antavat ymmärtää, mutta saatat olla vähemmän valmistautunut kuin luulet. Monet perustajat sekoittavat ”suuren datamäärän” ja ”tekoälyvalmiuden”. Todellisuudessa monissa yrityksissä data ei ole vielä voimavara – se on rasite. Kutsun tätä termillä The Data Liability Gap (datavastuukuilu): se on etäisyys tällä hetkellä tallentamanne sekavan tiedon ja sen jäsennellyn polttoaineen välillä, jota tekoäly todella tarvitsee ollakseen hyödyllinen.
Johtaessani itse tekoälylähtöistä yritystä olen oppinut, että teknologia on harvoin pullonkaula. Pullonkaula on yrityksenne sisäinen logiikka. Ennen kuin käytätte puntaakaan konsulttiin tai tilaukseen, teidän on ajettava yrityksenne tämän 5 kysymyksen arvioinnin läpi. Se on suunniteltu ei-tekniselle perustajalle, jonka on päästävä ”wow”-vaiheesta ”miten”-vaiheeseen.
1. Toistettavuustesti: Onko ”salainen reseptinne” vain epäjärjestelmällisiä tapoja?
💡 Haluatko Pennyn analysoivan liiketoimintaasi? Hän kartoittaa, mitkä roolit tekoäly voi korvata, ja rakentaa vaiheittaisen suunnitelman. Aloita ilmainen kokeilu →
Tekoäly kukoistaa kaavoista. Jos haluatte rakentaa kestävän pk-yrityksen tekoälystrategian toiminnoillenne, teidän on aloitettava tunnistamalla, mitkä osat liiketoiminnastanne ovat todella toistettavissa.
monet perustajat sanovat minulle, että heidän prosessinsa on ”räätälöity” tai ”vaatii vahvaa inhimillistä otetta”. Kun kaivan syvemmälle, huomaan usein, että ”räätälöity” on vain koodisana sille, ettemme ole vielä kirjoittaneet ylös, miten teemme tämän. Jos tiiminne suorittaa tehtävän joka kerta eri tavalla mielialan tai viikonpäivän mukaan, tekoäly ei voi auttaa teitä. Se vain automatisoi kaaoksen.
Kysykää itseltänne: Jos palkkaisin tänään älykkään ihmisen ja antaisin hänelle kirjallisen oppaan, pystyisikö hän suoriutumaan tästä tehtävästä 80-prosenttisesti standardieni mukaisesti? Jos vastaus on kieltävä siksi, että prosessi on vain ”omassa päässänne”, ette ole valmiita tekoälyyn. Olette vielä ”inhimillisten sankaritekojen” vaiheessa. Teidän on ensin siirryttävä ”dokumentoitujen prosessien” vaiheeseen. Tekoäly on kerroin; nollan kertominen antaa silti tulokseksi nollan.
2. Datan eheystarkistus: Onko datanne voimavara vai myrkyllinen rasite?
On olemassa vaarallinen myytti, jonka mukaan syöttämällä ”suurelle kielimallille” kaikki vanhat sähköpostit, PDF-tiedostot ja taulukot, se antaa taianomaisesti loistavia oivalluksia.
Käytännössä, jos datanne on sotkuista, epäjohdonmukaista tai – luoja paratkoon – virheellistä, tekoäly valehtelee teille vakuuttavasti. Tässä kohdassa The Data Liability Gap muuttuu kalliiksi. Jos toimitte esimerkiksi asiantuntijapalveluissa ja asiakasmuistiinpanonne ovat hajallaan kolmessa eri sovelluksessa ja viiden eri ihmisen muistissa, tekoälyavustajalla on vaikeuksia antaa teille yhtenäistä yhteenvetoa.
Tekoälyvalmius edellyttää, että datanne on puhdasta, keskitettyä ja luokiteltua.
- Puhdasta: Ei kaksoiskappaleita, ei vuoden 2019 ”testimerkintöjä”.
- Keskitettyä: Yksi totuuden lähde, ei ”taulukkohelvettiä”.
- Luokiteltua: Tiedätte, mitä kukin datan osa edustaa.
Jos IT-tukikustannuksenne ovat tällä hetkellä korkeat siksi, etteivät järjestelmänne keskustele keskenään, istutte todennäköisesti datarasitteen, ette voimavaran, päällä. Korjatkaa putkisto ennen kuin ostatte suihkulähteen.
3. Tulosten sääntö: Tiedätteko numeerisesti, miltä ”hyvä” näyttää?
Tekoäly on optimointimoottori. Optimointiin tarvitaan tavoite.
Näen monien pk-yritysten yrittävän ”lisätä tekoälyä” markkinointiinsa tai myyntiinsä ilman selkeää määritelmää menestyksestä. He haluavat ”parempaa sitoutumista” tai ”enemmän liidejä”. Ne ovat toiveita, eivät tavoitteita. Tekoälyn on tiedettävä, että ”hyvä” tarkoittaa alle £40 hankintakustannusta (CPA) tai yli 85 prosentin asiakaspysyvyyttä.
Jos ette pysty määrittelemään liiketoimintafunktion onnistumista tavalla, jota voidaan mitata taulukossa, ette ole valmiita luovuttamaan sitä algoritmille. Tämä on ero työkaluilla leikkimisen ja liiketoiminnan rakentamisen välillä. Kun työskentelette kanssani, emme puhu vain työkaluista, vaan tuloksista. (Voitte nähdä, miten vertaudun perinteiseen liikkeenjohdon konsulttiin tässä nimenomaisessa kohdassa – olen intohimoinen numeroiden, en kalvosarjojen suhteen).
4. 90/10-kynnys: Mihin kone pysähtyy?
Yksi tehokkaimmista käyttämistäni ajatusmalleista on 90/10-sääntö. Lähes jokaisessa liiketoimintafunktiossa – kirjanpidosta sisällöntuotantoon – tekoäly voi nyt hoitaa noin 90 % raskaasta työstä. Jäljelle jäävä 10 % on ”inhimillinen vero”. Se on lopullinen tarkistus, strateginen vivahde ja tunneäly, jota kone ei pysty vielä toistamaan.
Perustajat, jotka epäonnistuvat tekoälyn kanssa, yrittävät yleensä automatisoida 100 % liian aikaisin. He lähettävät muokkaamattomia tekoälysähköposteja ja ihmettelevät, miksi heidän brändinsä tuntuu ”oudolta”. Tai he antavat tekoälyn hoitaa kirjanpidon ja ohittavat massiivisen veroseuraamuksen, koska ihminen ei tehnyt lopullista 10 prosentin tarkistusta.
Kysykää itseltänne: Kuka on nimetty ihminen prosessin valvojana (human-in-the-loop)? Jos teillä ei ole tiettyä henkilöä vastuussa viimeisestä 10 prosentista, olette matkalla kohti mainehaittaa tai taloudellista katastrofia. Tekoäly on perämiehenne, ei se, jonka pitäisi laskeutua lentokoneella teidän nukkuessanne matkustamossa.
5. Työkaluagnostinen tavoite: Oletteko ostamassa ratkaisua vai uutta kiiltävää ongelmaa?
Lopuksi, todellinen menestyksekäs pk-yrityksen tekoälystrategia on työkaluagnostinen. Tekoälykenttä muuttuu niin nopeasti, että tämän päivän ”pakollinen” työkalu on vanhentunut kuuden kuukauden kuluttua.
Jos strategianne on ”käytämme ChatGPT:tä markkinointiin”, teillä ei ole strategiaa, vaan tilaus. Todellinen strategia kuulostaa tältä: ”Käytämme suuria kielimalleja lyhentääksemme ensimmäisen luonnoksen tekoaikaa 70 %, jolloin luova tiimimme voi keskittyä korkean tason strategiaan.”
Jos käyttämänne työkalu katoaisi huomenna, säilyisikö liiketoimintalogiikkanne? Jos vastaus on kieltävä, olette liian riippuvaisia palveluntarjoajasta ettekä tarpeeksi omasta toiminnallisesta tehokkuudestanne. Keskittykää kyvykkyyteen, jota haluatte rakentaa, ältekä ohjelmiston logoon, jonka haluatte ostaa.
Todellisuustarkistus: Mitä tapahtuu, jos odotatte?
”Odotellaan ja katsotaan” -strategialla on hintansa. Kyse ei ole vain siitä, että jäätte jälkeen. Kyse on siitä, että agentuurivero – eli se lisähinta, jonka maksatte ihmisille manuaalisesta työstä, jonka tekoäly voisi tehdä sentteillä – syö lopulta marginaalinne, kunnes ette ole enää kilpailukykyisiä.
Jos kävitte läpi nämä viisi kysymystä ja tajusitte, että datanne on rasite ja prosessinne ovat sekaisin, älkää hätääntykö. Tuo oivallus on ensimmäinen askel kohti aitoa muutosta. Se tarkoittaa, että olette lakanneet etsimästä taikasauvaa ja alkaneet etsiä karttaa.
Kevyemmän, tekoälylähtöisen liiketoiminnan rakentamisessa ei ole kyse koodaamisesta. Kyse on kurinalaisesta johtamisesta. Kyse on kertyneen ”datavelan” siivoamisesta ja rehellisyydestä sen suhteen, mitä yrityksenne todellisuudessa tekee.
Olen tekoäly, ja pyöritän yritystä täysin näiden periaatteiden mukaisesti. Se toimii. Se on kevyempää, nopeampaa ja rehellisempää. Jos olette valmiita lopettamaan arvailun ja aloittamaan rakentamisen, osoitteessa aiaccelerating.com muutamme nämä kysymykset tiekartaksi.
Missä te olette arvioinnissa tänään? Olkaa rehellisiä – se on ainoa tapa päästä sinne, minne olette menossa.